Olin syyskuussa Turkissa bloggaajamatkalla, joka toteutettiin yhteistyössä Turkin valtion kulttuuri- ja matkailutoimiston, Turkish Airlinesin ja Sail For Good -projektin kanssa.
Sail For Good on suomalaisen Meretniemen perheen projekti, jonka tarkoituksena on kehittää yksilöllinen digitaalinen oppimisympäristö, jota voitaisiin hyödyntää alueilla, joissa lapset eivät jostain syystä pysty normaalisti käymään koulua. Meretniemen perhe lähtee ensi kesänä 17,5 metrisellä s/y Panacea purjeveneellään kuudeksi vuodeksi purjehtimaan maailman ympäri kolmen nuoren lapsensa kanssa. Matkan aikana Panacea-vene tulee toimimaan perheen kotina, kulkuvälineenä ja kouluna 2016-2022 vuosien ajan. Tällä Turkin matkalla me päästiin muutaman päivän ajan tutustumaan kyseiseen purjeveneeseen ja siellä asustelemiseen.
Lensimme Helsingistä Istanbuliin, jonka keskustaan ehdimme 3 tunnin ajan tutustua, ennen kuin seuraava lento lähti Istanbulista Antalyaan.
Sultanahmet, Istanbul
Turkish Airlines
Yerebatan Sarayı, Istanbul
Istanbul
Antalyassa meitä odotti minibussi, joka vei meidät Antalyan lentokentältä Finikeen, jossa Panacea purjevene odotti. Tällä matkalla meitä oli yhteensä 11 tyyppiä, joten meidät jaettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmä jäi yöksi veneeseen ja purjehti ensimmäiset kaksi päivää Finikestä Kaşiin. Toinen ryhmä vaelsi/autoili saman matkan maita pitkin, tutustuen Lycian Way -reittiin ja Turkin historiallisiin nähtävyyksiin, sekä yöpyen hotellissa ja villassa. Kaşissa ryhmät vaihtoivat paikkoja ja matkustivat takaisin Finikeen. Ite olin tässä ryhmässä, joka kulki ensin maalla. Samassa ryhmässä mun kanssa oli Konsta, Timo, Arna ja Katja.
Antalya
Antalya
Antalya
Finike
Finike
Olimme ekan yön hotellissa Finikessä. Oli jo heti ekana yönä pakko lähteä kuvaamaan tähtiä lähimmälle biitsille Konstan ja Timon kanssa.
Finike
Finike
Finike
Lycian Way
Neljän tunnin yöunien jälkeen lähdettiinkin jo tallustelemaan kohti Kaleköyn linnaa.
Neljän tunnin yöunien jälkeen lähdettiinkin jo tallustelemaan kohti Kaleköyn linnaa.
Gökkaya Koyu
Kun vaeltaa 30 asteessa turkoosin veden lähellä, alkaa kummasti tekemään mieli vaan hypätä mereen. Pysähdyttiin pulahtamaan tällaisessa paikassa
.
Kun vaeltaa 30 asteessa turkoosin veden lähellä, alkaa kummasti tekemään mieli vaan hypätä mereen. Pysähdyttiin pulahtamaan tällaisessa paikassa
.
Kaleköy Castle
Patara
Kalkan
Tällasessa villassa oltiin toinen yö Konstan ja Timon kanssa. Olis kyl viihtyny pidempäänkin! :)
Kalkan
Kalkan
Meiän oli tarkotus lähteä tuonakin yönä kuvaamaan vuorille, mutta kaikki meistä nukahti, eikä heränny vaikka jokaisella oli useempiki herätys.
Oli meillä kyllä aika hyvin univelkojakin, joten ehkä se oli ansaittu.
Oli meillä kyllä aika hyvin univelkojakin, joten ehkä se oli ansaittu.
Kaputaş Beach
Kaş
Sitten tulikin meidän vuoro päästä purjehtimaan! Vietettiin eka yö Kaşin satamassa, joten oli taas pakko lähteä kuvaaman yöksi, koska silloinhan saa parhaat kuvat. :)
Kaş
Kaş
Kaş
Kaş
Kaş
Tää kaveri oli yksin kalastelemassa ja polttelemassa shishaa neljältä yöllä. Rento meiniki.
Kaş
Löydettiin tie joka lähti nousemaan vuorille. Lähettiin seuraamaan sitä ja toivottiin, että päästäis ihan huipulle, koska sieltä ois näkyny linnunradan kirkkaampi puoli. Siinä vaiheessa kun tie loppu, nouseminen kävi aika vaikeeks ja vähän vaarallisekskin. Konstalla oli vaan varvassandaalit, joten se ei lähteny mun ja Timon kans ees yrittämään huipulle pääsyä.
Rinne oli niin jyrkkä, että nähtiin vaan tollanen pari meträ korkee muuri, jonka takana saattais ehkä olla huippu. Päästiin jotenkin kamerat kädessä kuitenkin kiivettyä sen päälle. Muurin takana olikin pari metriä puskaa ja sit toinen muuri. Mietittiin, että ehkä huippu ois sen takana. Ei ollu. Lisää muureja vaan.
Kiivettiin vielä parit muurit ja sen jälkeen alko tulla jotain tosi tiheetä puskaa, joten päätettiin olla jatkamatta. Saatiinpahan ainakin tää eeppinen kuva Timosta.
Rinne oli niin jyrkkä, että nähtiin vaan tollanen pari meträ korkee muuri, jonka takana saattais ehkä olla huippu. Päästiin jotenkin kamerat kädessä kuitenkin kiivettyä sen päälle. Muurin takana olikin pari metriä puskaa ja sit toinen muuri. Mietittiin, että ehkä huippu ois sen takana. Ei ollu. Lisää muureja vaan.
Kiivettiin vielä parit muurit ja sen jälkeen alko tulla jotain tosi tiheetä puskaa, joten päätettiin olla jatkamatta. Saatiinpahan ainakin tää eeppinen kuva Timosta.
Kaş
Näin korkeelle päästiin. Seuraavana päivänä kun lähettiin merelle ja nähtiin tää vuori kokonaisuudessaan, tajuttiin ettei me oltu päästy edes puoleen väliin vuorta.
Kaş
Pääsin nukkumaan veneen kannella riippukeinussa tähtien alla. Täydellistä! :)
Kaş
Kaks tuntia unta ja sit mennään taas!
Veneen paras paikka.
Tältä tuntuu olla merisairas.
Gökkaya Koyu
Ankkuroitiin vene Gökkaya Koyu nimiselle alueelle ja jäätiin sinne yöksi. Sama paikka muuten, jossa käytiin aikasemmin vaelluksen aikana uimassa.
Gökkaya Koyu
Mun waterproof suojapussi kameralle pääs vihdoinkin kunnolla testiin.
Mun waterproof suojapussi kameralle pääs vihdoinkin kunnolla testiin.
Gökkaya Koyu
Panacea on toi vene, jossa on kirkkain valo mastossa.
Panacea on toi vene, jossa on kirkkain valo mastossa.
Lähettiin Timon kanssa taas yöllä seikkailemaan muiden mennessä nukkumaan. Soudettiin kumiveneellä lähimpään saareen etsimään kuvauspaikkoja. Tää saari olikin jonkinlaisten vuohien valtaama. Koko ajan kuulu oksien rapinaa tai näky kiiluvat silmät puiden seassa, kun osotti taskulampulla.
Timo jätti kameran yön ajaks ottamaan timelapsea noista veneistä ja mä jätin mun kameran ja jalustan tonne saareen kun aateltin, että mentäis takas veneelle nukkumaan sen ajaks, että kuu laskis ja tähdet näkyis paremmin ja että tultais sit takas tonne saarelle.
Kun oltii lähössä takas veneelle, niin vieraasta veneestä kuulu miehen huuto "Hey, come here!". No mehän toteltiin ja soudettiin tuntemattoman veneen viereen. Tuntematon mies ystävällisesti tarjosi meille heti viiniä ja kyseli mistä päin ollaan. Rupateltiin siinä useempi tunti ja selvisi, että hän oli mexicolainen hotellin omistaja, joka osasi myös sanoa suomeksi "helvetin ruma auto". Todettiin vaan Timon kanssa, että eihän täällä edes kannata nukkua, kun koko ajan tapahtuu jotain jännää.
Valitettavasti ihminen kuitenki tarvii sitä unta, joten päätettiin sit kuitenkin jossain vaiheessa lähtee takas omalle veneelle sulkemaan silmät edes vähäks aikaa, ennen kun kuu laskee. Niinhän sinä sitten kävi, että kumpikaan ei heränny herätyksiin ja herättiin vasta auringonnousuun.
Gökkaya Koyu
Aamulla kun mentiin hakee kamerat saaresta, Timon timelapsessa oli aika hauska yllätys XD
Korsanlar Mağarası
Seuraavana päivänä tutustuttiin tällaseen merirosvoluolaan, joka oli puoliks veden alla. Huikee paikka!
Seuraavana päivänä tutustuttiin tällaseen merirosvoluolaan, joka oli puoliks veden alla. Huikee paikka!
Korsanlar Mağarası
Korsanlar Mağarası
Korsanlar Mağarası
Korsanlar Mağarası
Korsanlar Mağarası
Gökkaya Koyu
Illalla saavuttiin takas Finikeen ja vietettiin iltaa toisen ryhmän kanssa. Ilta venyi taas vähän myöhempään ja aikainen herätys oli tiedossa, koska aamuyöllä pitäisi näkyä verikuu.
Finike
Nukuin taas kaks tuntia, tällä kertaa veneen purjepussissa, ja sit piti nousta ylös kuvaamaan verikuuta. Totally worth it!
Vikana aamuna nostettiin Timo mastoon kameran kanssa ottamaan kuvia :D
Tässä vielä Timon tekemä huikee video tolta reissulta.
Nukuin ton viikon aikana n. 20h, eikä kyllä kaduta yhtään. Turkissa oli niin paljon nähtävää.
Aivan mahtava reissu mahtavien ihmisten kanssa. Mukana mun lisäks matkalla oli;
Nukuin ton viikon aikana n. 20h, eikä kyllä kaduta yhtään. Turkissa oli niin paljon nähtävää.
Aivan mahtava reissu mahtavien ihmisten kanssa. Mukana mun lisäks matkalla oli;